FAQ

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

INDEKSISIJOITTAMISESTA

  • Mitä on indeksisijoittaminen?

    Sijoittaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen pääluokkaan: aktiiviseen sijoittamiseen ja indeksisijoittamiseen.

    Indeksisijoittamisen periaate on yksinkertainen. Sijoitusmarkkinoiden eri osa-alueiden kehitystä mitataan indeksien avulla: indeksi kertoo kunkin osa-alueen kehityksestä ilman sijoittamiseen liittyviä kustannuksia. Esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi kertoo Helsingin pörssissä noteerattujen osakkeiden keskimääräisen kurssikehityksen. Indeksisijoittaja sijoittaa markkinaindeksin mukaisesti koriin, joka on mahdollisimman tarkka kopio indeksistä. Yhdellä sijoitusinstrumentilla sijoittaja voi siis lisätä salkkuunsa kokonaisen markkinan tai toimialan.

    Indeksisijoittaja ei siis ota näkemystä yksittäisestä yrityksestä vaan luottaa markkinoiden tehokkuuden ja hajautuksen voimaan. Erilaisia indeksituotteita on tehty sijoittamaan erilaisilla maantieteellisillä hajautuksilla, eri toimialoihin ja erilaisiin omaisuusluokkiin, joten indeksisijoittaja voi ottaa myös näkemystä niin halutessaan.

  • Miksi valita indeksisijoittaminen?

    Aktiivisessa sijoittamisessa sijoituskohteiden valinta tai ostojen ja myyntien ajoittaminen perustuu uskomukseen tulevasta tuottokehityksestä. Empiiriset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että aktiivinen salkunhoito ei tuota sijoittajille lisäarvoa, vaan johtaa turhaan kaupankäyntiin ja sen myötä kohonneisiin kustannuksiin.

    Indeksisijoittamisessa tunnustetaan sijoitusmarkkinoiden tehokkuus ja mahdottomuus ennustaa niiden käyttäytymistä. Sijoitukset hajautetaan järkevästi, eikä arvailuihin parhaista tuoton lähteistä sorruta: päätökset tehdään valitun strategian ja toivotun riskitason mukaisesti indeksisijoittamisen periaatteita noudattaen. Salkunhoidon kulut ovat vain murto-osan aktiivisen sijoittamisen kuluista ja sijoittaja saa sijoituksilleen markkinatuottoa vastaavan tuoton. Sijoitukset on hajautettu määritelmällisesti parhaalla mahdollisella tavalla, ja toiminnan läpinäkyvyys varmistaa, ettei piilotettuja kuluja pääse syntymään. Sijoittaja tietää kaiken olevan kunnossa ja voi keskittyä rauhassa vaikka purjehdukseen.

    Yhdysvalloissa rahastojen varoista kolmasosa on indeksirahastoissa ja luottoluokittaja Moody’s arvioi, että passiiviset rahastot ylittävät aktiivisesti hoidetut rahastot vuosien 2021 ja 2024 välissä.

  • Kuinka indeksisijoittaminen toteutetaan käytännössä?

    Ostamalla kohdeindeksin mukaiset arvopaperit indeksin mukaisin painoin. Käytännössä tämä on työlästä ja vaatii vähintäänkin kohtalaisen suurta sijoitussalkkua. Onneksi sijoitusmarkkinoilla on ollut jo pitkään tarjolla indeksirahastoja, jotka toteuttavat juuri indeksisijoittamisen perustehtävää. Pörssinoteeratut indeksiosuusrahastot eli ETF:t ovat indeksirahastojen parempi versio ja tänä päivänä kaikkien sijoittajien ulottuvilla käytännöllisesti kaikkiin sijoitustarpeisiin. Me Index Varainhoidossa suosimme ensisijaisesti ETF:ien käyttöä sijoitussalkkujen raaka-aineena.

  • Kenelle indeksisijoittaminen sopii?

    Indeksisijoittaminen sopii kaikille sijoittajille, jotka hakevat sijoituksilleen parasta tuottoa kustannukset minimoiden. Sijoitusmarkkinoilla lähes kaikki sijoitukset ja sijoitusstrategiat on nykyisin toteutettavissa indeksisijoituksin. Jos olet koskaan sijoittanut rahastoihin, tiedät että indeksisijoittaminen on yksinkertaisesti parempi vaihtoehto toteuttaa samat tavoitteet.

    ETF:ISTÄ

     

    • Mikä on ETF?

      ETF on pörssinoteerattu rahasto. Lyhenne tulee englanninkielisestä termistä Exchange Traded Fund. Suomenkielellä ETF tarkoittaa jonkin sijoitusmarkkinoiden indeksin kopiona muodostettua sijoitusrahastoa, jonka osuuksia voi ostaa ja myydä suoraan pörssissä aivan kuten osakkeitakin. Yksinkertaisesti siis ETF on pörssilistattu indeksirahasto.

      Tekniseltä rakenteeltaan ETF on sijoitusrahasto. Se on osuudenomistajiensa omistama sijoitussalkku, joka noudattaa kaikkia samoja sääntöjä ja määräyksiä kuin mikä tahansa muukin julkinen sijoitusrahasto.

      Markkinoilla tarjolla olevien ETF:ien määrä on kasvanut huimasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä sijoitusmarkkinoilla on tarjolla jo liki 7000 erilaista ETF:ää. Kauppaa ETF:illä käydään kymmenissä eri pörsseissä eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset markkinoille tulleet ETF:t olivat osakeindekseihin sidottuja rahastoja, mutta sittemmin ETF-valikoima on laajentunut kattamaan lähes kaikki sijoitusmarkkinoiden sektorit. Tänä päivänä ETF:iä on kattavasti osakemarkkinoiden lisäksi myös korkomarkkinoille, hyödykkeisiin, kiinteistösijoituksiin ja vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin. Nykyisin ETF:iä löytyy niin eri tyyleihin kuin eri toimialoihin sidottuihin indekseihin. Käytännössä lähes kaikkiin maailman arvopaperimarkkinoilla oleviin tarpeisiin löytyy ETF.

      Maailmanlaajuinen ETF-markkina on ylittänyt viiden biljoonan eli 5000 miljardin dollarin rajapyykin. Pörssinoteerattuihin tuotteisiin sijoitettujen tuotteiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2013 jälkeen.

    • Onko ETF turvallinen sijoituskohde?

      Kyllä. Rakenteeltaan ETF on rahasto, aivan kuten mikä tahansa perinteinen sijoitusrahasto. Euroopassa myytävät ja markkinoitavat ETF:t noudattavat samoja rahastoja koskevia säännöksiä kuin muutkin sijoitusrahastot. Yleisesti näistä säännöksistä käytetään termiä UCITS (Undertakings for Collective Investments in Transferrable Securities). UCITS määrittelee, esimerkiksi mihin sijoitusrahastot saavat sijoittaa ja kuinka ne tulee hajauttaa eri sijoituskohteiden kesken. ETF on osuudenomistajiensa omistama sijoitusrahasto, jonka riskit liittyvät ensisijaisesti sijoituskohteiden arvonvaihteluun. Fyysinen ETF ei voi mennä konkurssiin.

      Mikäli rahasto on non-UCITS (erikoissijoitusrahasto) on se mainittava rahaston nimessä. UCITS-rahastossa rahaston on pitänyt hajauttaa vähintään 16 eri sijoituskohteeseen, non-UCITS:ssa kohteita voi olla vähemmän. Eurooppalainen ETF on harvoin non-UCITS.

    • Miksi ETF on parempi kuin tavallinen sijoitusrahasto?

      Sijoittajan kannalta ETF tarjoaa ylivertaiset edut tavalliseen sijoitusrahastoon verrattuna. ETF on kustannuksiltaan erittäin edullinen, tavanomaisesti vain murto-osa tavallisen sijoitusrahaston kuluista. ETF-osuuksia voi ostaa ja myydä reaaliaikaisesti pörssissä ja osuuksien hinta on koko ajan tiedossa toisin kuin tavallisilla rahastoilla, joiden arvo lasketaan kerran päivässä. ETF-rahaston sijoitussalkun sisältö noudattaa vertailuindeksin sisältöä ja on siksi tarkasti sijoittajien tiedossa.

      ETF tarjoaa sijoittajille kaikki sijoitusrahastojen hyvät puolet, mutta mikä tärkeintä, ETF tarjoaa huomattavan määrän olennaisia etuja suhteessa perinteiseen sijoitusrahastoon. Tärkein etu ETF:llä on se, ettei niillä ole aktiivista salkunhoitoa eikä salkunhoitajaa. ETF sijoittaa seuraamansa indeksin mukaisesti eikä tee erillisiä sijoituspäätöksiä. Tämä ominaisuus takaa sen, että ETF:ien tuotot noudattavat orjallisesti indeksien tuottoja. Sen sijaan aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen tuotot ylivoimaiselta valtaosaltaan häviävät vertailukelpoiselle indeksilleen.* Aktiivisen salkunhoidon puuttuminen tarkoittaa ETF:ille myös huomattavasti alempia kustannuksia kuin tavallisille sijoitusrahastoille. Muita sijoittajille tulevia etuja ETF:issä ovat läpinäkyvyys, reaaliaikaisuus, likviditeetti ja hajautus.

      * Suomalaiset rahastot verrattuna omaan vertailuindeksiinsä

    • Miten valitsemme sopivan ETF-instrumentin?

      Sopivan ETF-instrumentin valintaan vaikuttaa moni asia aina rahaston koosta kuluihin, spreadiin ja likviditeettiin sekä pörssiin, missä sillä käydään kauppaa. Mikäli asiakas haluaa kassavirtaa voidaan rahasto ostaa tuotto-osuudellisena ja mikäli asiakas haluaa painottaa tiettyä aluetta, voidaan salkussa painottaa tiettyä maanosaa tai sektoria.

      Useampi ETF voi seurata samaa indeksiä, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota ETF:n kuluihin ja tracking differenceen, eli kuinka tarkasti ETF seuraa indeksiään. Asiantuntijamme löytävät tuhansista ETF:istä asiakkaiden tarpeisiin sopivimmat.

    • Suosittuja ETF:iä

      1. iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc)

      Maailman suosituimman ETF:n ”eurooppaversio” seuraa USA:n S&P 500 –indeksiä. S&P 500 sisältää n. 500 USA:n markkina-arvoltaan suurinta pörssiyritystä. ETF:n suurimmat sijoitukset ovat Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja Berkshire Hathaway.

       

      1. iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Acc)

      Maailman toiseksi suosituimman ETF:n ”eurooppaversio” sijoittaa kehittyville markkinoille. Suurimmat omistukset ovat kiinalainen internet-yritys Tencent, kiinalainen verkkokauppayritys Alibaba, Etelä-Korealainen elektroniikkajätti Samsung, Taiwan Semiconductor Manufacturing Company (TSMC) joka valmistaa puolijohteita sekä internetyritys Naspers, joka toimii 130 maassa.

       

      1. Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C

      ETF sijoittaa maailman suurimpiin yhtiöihin kehittyneissä maissa. ETF:n suurimmat yritykset ovat Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja Alphabet (Google).

       

      1. Xtrackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF 1C

      ETF sijoittaa euroalueen 50 suurimpaan yritykseen. Suurimmat omistukset ovat Total, SAP, Siemens, Bayer ja Basf.

       

      1. iShares Core DAX® UCITS ETF

      ETF sijoittaa Frankfurtin (Saksa) pörssin 30 suurimpaan ja eniten treidattuun osakkeeseen. Suurimmat omistukset ovat SAP, Siemens, Bayer, Basf ja Allianz.

    • Erilaisia ETF:iä

      Alkuperäinen ETF sijoittaa fyysisesti indeksin mukaiseen sijoituskoriin juuri indeksin mukaisilla painoilla. Näitä ETF:iä kutsutaan käteis-ETF:iksi tai suoriksi ETF:iksi. Markkinoille on sittemmin tullut myös erilaisilla sijoitusrakenteilla kohdeindeksin tuottoa seuraavia ETF:iä. Näistä käytetään nimitystä synteettiset ETF:t. Muita ETF:ien kaltaisia tuotteita ovat ETN:t (Exchange TradedNote) sekä näiden alaryhmä ETC:t (Exchange TradedCommodity tai Certificate). ETN on rakenteeltaan pörssinoteerattu velkasitoumus eikä siis ollenkaan rahasto. Tyypillisesti näiden instrumenttien avulla päästään sijoittamaan sellaisiin sijoituskohteisiin, joihin käteissijoitus on muutoin mahdotonta, kuten raaka-aineisiin ja vaikkapa volatiliteettiin. ETN:ien osalta vastapuoliriski voi olennaisesti ylittää sen, mitä sijoitusrahastoilta edellytetään vaikkakin tyypillisesti myös ETN-sijoituksissa liikkeeseenlaskija on asettanut erillisen vakuuden vastapuoliriskin kattamiseksi.

    • Mikä on synteettinen ETF?

      ETF:n tehtävä on seurata kohdeindeksiään mahdollisimman tarkasti. Tämän tehtävän suorittamiseksi on käytössä kaksi tapaa, indeksirakenteen mukainen sijoitussalkku tai synteettinen rakenne. Synteettisten ETF:ien etuina voidaan pitää äärimmäisen tarkkaa indeksin seurantaa, mutta riskipuolella niihin liittyy vastapuoliriski, mitä suorissa ETF:issä ei ole.

      Tyypillisesti synteettisen ETF:n vakuutena on sijoituskori, jonka tuotosta ETF on tehnyt tuotonvaihtosopimuksen eli swapin vastapuolen kanssa. Synteettinen sijoitusrakenne koostuu alla olevasta sijoitussalkusta ja johdannaisrakenteesta. Tällöin ETF:n omistama sijoitussalkku ei koostu kohdeindeksinsä mukaisista sijoituksista vaan indeksin seuraaminen perustuu johdannaisrakenteen avulla toteutettuun tuottoon.

      Sijoittajan kannalta synteettinen rakenne ei sinänsä vaikuta odotettuun tuottoon tai riskitasoon. Merkitystä synteettisellä rakenteella voi olla silloin, jos johdannaisrakenteen vastapuolena oleva taho ajautuisi maksukyvyttömäksi ja synteettinen rakenne purkautuisi. Tällöin sijoittaja omistaisi osuuden ETF:n vakuuskorista, joka on tyypillisesti matalariskinen korkosalkku tai joukko vakaita osakkeita, mutta joka sinänsä ei vastaa ETF:n kohdeindeksin mukaista sijoitussalkkua.

    • Käyttääkö Index Varainhoito synteettisiä ETF:iä?

      Lähtökohtaisesti ei. Täyden valtakirjan salkuissa ei käytetä synteettisiä ETF:iä, mutta jos asiakkaalla on toiveita jostain tietystä tuotteesta, voidaan salkkuun ostaa myös synteettisiä.

    • Mitä tulee ottaa huomioon ETF:ää valitessa?

      Ominaisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon sijoitettaessa ETF-rahastoihin, ovat tuotonmaksu, noteerausvaluutta, markkinapaikka, kaupankäyntihinnan erotus (ns. spread), likviditeetti ja tracking difference sekä mikä on ETF:n rakenne (fyysinen tai synteettinen replikointi).

      Tuotonmaksun osalta kannattaa huomata, että suuri osa ETF:istä maksaa tuotto-osuutta joko kerran tai useammin vuodessa. Mikäli sijoittaja ei halua näitä osuuksia vaan haluaa mieluummin rahaston sijoittavan saamansa tuotot edelleen, kannattaa sijoitukset tehdä kasvuosuus-ETF:iin.

      Noteerausvaluutan osalta muut kuin euromääräiset ETF-osuudet edellyttävät valuutanvaihtoa, mutta onneksi valtaosa myös euroalueen ulkopuolisiin markkinoihin sijoittavista ETF:istä on saatavina myös euromääräisinä osuuksina.

      Markkinapaikkoja ETF-osuuksille ovat kaikki suurimmat kansainväliset pörssit. Eurooppalaisen sijoittajan kannalta tärkeimpiä markkinapaikkoja ovat Saksan, Ranskan, Alankomaiden ja Englannin pörssit. Suomalaiset sijoittajat pääsevät käymään kauppaa ETF-osuuksilla monien kotimaisten pankkiiriliikkeiden ja pörssivälittäjien kautta ainakin keskeisimpien ETF:ien osalta.

      Eurooppalaiset ei-ammattimaiset sijoittajat eivät voi ostaa Pohjois-Amerikkalaisia ETF:iä finanssivalvonnan antaman ohjeistuksen takia. Kielto liittyy avaintietoesitteiden kielivaatimuksiin.

      Käytäessä kauppaa ETF-osuuksilla osto- ja myyntinoteerausten eroon on syytä kiinnittää huomiota. Likvidien ja suurten ETF:ien hintaero on yleensä hyvin pieni, mutta pienemmillä ETF:illä ja epätavallisten markkinatilanteiden aikana hintaero voi venähtää suureksikin. Yleensä markkinapaikat laskevat ETF:ille niiden sijoituskorin ’todellista’ arvoa ja ennen osto- tai myyntipäätöksen tekemistä on hyvä tarkistaa todellisen koriarvon ja kaupankäyntikurssin erotus.

      ETF:n hyvyyttä mitataan puolestaan tracking difference eli ETF:n hintakehityksen erolla suhteessa kohdeindeksiinsä. Tyypillisesti ETF:t seuraavat kohdeindeksiään erittäin läheisesti ja suuri hintapoikkeama on signaali sijoittajalle siitä, että kyseiseen ETF:ään on syytä tutustua tarkemmin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

    • Miten ETF:n nimeä tulee tulkita?

      ETF:n nimen tulkitseminen voi joskus vaikuttaa enemmän kryptatun salaviestin purkamiselta kuin sijoittamiselta, joten ei ihme, jos aloittelijalla menee sormi suuhun sopiva instrumenttia etsiessään.

      Otetaan esimerkiksi suosittu USA:n suuryrityksiin sijoittava iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) – SXR8

      • iShares on rahastoyhtiön nimi.
      • Core tarkoittaa, että rahasto on alhaisten kustannusten ETF. Ainakin iSharesilla, Xtrackersilla ja Lyxorilla on edullinen ns. ”perusrahasto” –sarja.
      • S&P (Standard & Poor’s) on indeksin tuottaja ja S&P 500 indeksi, jonka mukaan ETF   sijoittaa.
      • UCITS (Undertakings for Collective Investment in Transferable Securities) tarkoittaa sijoitusrahastoa, joka täyttää Euroopan yhteisöjen sijoitusrahastodirektiivin vaatimukset.
      • USD kertoo missä valuutassa rahaston arvonlaskenta tapahtuu.
      • Acc (accumulating) tarkoittaa kasvuosuutta, eli ETF uudelleensijoittaa osingot. Dist (distributing) olisi tuotto-osuudellinen, eli rahasto maksaa tuotot ulos kerran tai useammin vuodessa.
      • SXR8 on kaupankäyntitunnus (ticker, tikkeri), jolla ETF on yksilöity.

       

      Toinen esimerkki eri rahastoyhtiöltä: Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C – XDWD

      • Xtrackers on rahastoyhtiön nimi.
      • MSCI on indeksin tuottaja ja MSCI World on indeksi, jonka mukaan ETF sijoittaa.
      • UCITS (Undertakings for Collective Investment in Transferable Securities) tarkoittaa sijoitusrahastoa, joka täyttää Euroopan yhteisöjen sijoitusrahastodirektiivin vaatimukset.
      • 1C tarkoittaa kasvuosuutta (C= capitalizing), eli ETF uudelleensijoittaa osingot. 1D (D= distributing) olisi tuotto-osuudellinen, eli rahasto maksaa tuotot ulos kerran tai useammin vuodessa.
      • XDWD on kaupankäyntitunnus (ticker, tikkeri), jolla ETF on yksilöity.

       

      Poikkeuksia:

      Ylläolevat esimerkit ovat yleisesimerkkejä. Aina nimessä ei mainita kaikkia elementtejä ja usein nimessä on elementtejä, joita yllä näkyvissä esimerkeissä ei ole. Esimerkkejä elementeistä, joita ETF:n nimessä voi esiintyä:

      • Hedged = valuuttasuojattu ETF
      • Small Cap/Large Cap/Mid Cap = Koko. Pieniin, suuriin, keskisuuriin sijoittava ETF
      • Value/ Momentum/ Dividend = Tyyli, faktorit. Esim. Arvo/Momentum/Osinko
      • SRI/ESG = vastuullisia yrityksiä
      • Growth = kasvuyrityksiä
    • Indeksirahastojen historiaa

      Ensimmäinen teoreettinen malli indeksirahastosta on esitelty kahden opiskelijan – Edward Renshaw ja Paul Feldstein – toimesta. Heidän alkuperäisenä ideanaan oli luoda ”hallinnoimaton sijoitusyhtiö”. Ajatus keräsi vain vähän tukea, mutta käynnisti sarjan tapahtumia, jotka johtivat nykyisten indeksirahastojen syntyyn vuosikymmen myöhemmin.

      Vuosina 1969-1971 Wells Fargo työsti akateemisia malleja kehittääkseen periaatteita ja tekniikoita, jotka johtivat indeksisijoittamiseen. John A. McQuownin ja William L. Fousen työ johti Samsonite Corporationin eläkesäätiön kuuden miljoonan dollarin indeksirahaston rakentamiseen. Ensimmäinen strategia perustui New Yorkin pörssin osakkeiden tasapainotettuun indeksiin ja sen on kuvattu olleen painajainen. Strategia hylättiin 1976 ja korvattiin markkinapainotetulla strategialla käyttäen S&P 500 -indeksiä. Ensimmäisiä tällaisia malleja käytti Wells Fargo Illinois Belliin sekä omiin eläkerahastoihinsa.

      Ensimmäisiä (ellei ensimmäinen) virallisia indeksirahastoja on vuonna 1972 voimaan tullut Qualidex Fund, Inc., joka seurasi Dow Jones Industrial Averagea. Wells Fargo ja American National Bank perustivat indeksirahaston institutionaalisille sijoittajille vuonna 1973 vastauksena passiivista sijoittamista puoltavalle akateemiselle tutkimukselle.

      Vanguardin rahastolegenda John Bogle seurasi pari vuotta myöhemmin julkaistessaan ensimmäisen julkisen indeksirahaston vuoden 1975 lopussa. Rahasto seurasi S&P 500 –indeksiä ja sillä oli aloittaessaan vain 11 miljoonaa dollaria varoja. Rahaston varat ylittivät 100 miljardia dollaria vuonna 1999 ja ovat tätä nykyä noin 400 miljardia dollaria.

    • ETF:ien historiaa

      Ensimmäinen yritys ETF:n kaltaiselle tuotteelle tapahtui jo vuonna 1989, mutta koska sijoittajien kiinnostus oli vähäistä, Chicagon liittovaltion tuomioistuin päätti, että rahastolla pitäisi käydä kauppaa futuuripörssissä. Ensimmäinen nykyaikainen ETF lanseerattiin Toronton Pörssiin vuotta myöhemmin vuonna 1990. Se oli Toronto 35 Index Participation Units eli TIPs 35. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 1993 julkaistiin USA:n ensimmäinen ETF nimeltään S&P 500 Trust ETF, joka tunnetaan nykyisin SPDR:nä ja joka on maailman suosituin ETF niin kokonsa kuin kauppavolyyminsakin puolesta (ETF:n hallinnoitavat varat nykyään n. 250 miljardia taalaa). 15 vuotta myöhemmin vuonna 2008 julkaistiin ensimmäinen aktiivisesti hoidettu ETF Bear Stearns Current Yield ETF (YYY).

      Viimeistään nyt oli selvää, että sijoittajat olivat kiinnostuneita pörssinoteeratuista indeksirahastoista. Barclays tuli mukaan bisnekseen vuonna 1996 ja Vanguard alkoi tarjota ETF:iä vuonna 2001. Vuoden 2017 lopulla ETF:iä tarjoavia yhtiöitä oli yli sata.

      ETF-markkinan kasvu on ollut huikeaa. Vain yhdestä rahastosta 90-luvun alkupuolella, markkina kasvoi alle 10 vuodessa yli sataan ETF-rahastoon vuoteen 2002 mennessä ja lähes tuhanteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2018 alussa ETF:iä on maailmanlaajuisesti lähemmäs 7000 ja niihin sijoitetun varallisuuden määrä ylittänyt 5000 miljardia eli 5 biljoonaa dollaria.

      Viimeinen kulunut vuosikymmen on ollut ETF-markkinoiden voittokulkua. Amerikkalaisilla sijoitusmarkkinoilla ETF:t ovat ottaneet jo noin kolmanneksen osuuden kaikesta rahastopohjaisesta sijoitusvarallisuudesta. Usean vuoden ajan ETF:t ovat keränneet lähes kaiken sijoittajien uudet rahastosijoitukset.

      Joka vuosi lanseerataan satoja uusia ETF:iä.

    Käytäntö

    • Sijoitusstrategiasta

      Varainhoitopalvelumme on rakennettu indeksisijoittamisen periaatteiden mukaan hajauttaen laajasti omaisuusluokittain. Varainhoidon salkkumuutokset perustuvat ensisijaisesti salkun tasapainottamiseen, jolloin myymme osakkeita, kun kurssit ovat nousseet ja ostamme kun kurssit ovat laskeneet. Tällä tyylillä pystymme ylläpitämään salkun tuotto- ja riskiprofiilin asiakkaan alkuperäisen tavoitteen mukaisena pitkällä aikavälillä.

      Seuraamme myös markkinoiden tuotto-odotuksia sekä riskejä ja teemme näiden pohjalta harkittuja muokkauksia salkkujemme sisältöön.

    • Kannattaako sijoituksia hajauttaa ajallisesti?

      Tilanne katsotaan asiakaskohtaisesti.

      Lähtökohtaisesti ja todennäköisyyksiä katsoen markkinalla ennemmin kannattaa kuin ei kannata olla. Lähes kaikki suurimmat osakemarkkinatuotot ja –tappiot ovat keskittyneet vain pariin kauppapäivään vuodessa. Vain muutaman päivän poissaolo markkinalta voi vaikuttaa dramaattisesti tuottoihin.

      Esimerkkinä kahdenkymmenen vuoden ajanjakso, jolloin kaikkien 5036:n pörssipäivän markkinoilla olo tuotti 7,20%, mutta vain viiden parhaan päivän puuttuminen laski tuottoa yli 2 %-yksikköä, mikä vastaa yli 13 500$:n euromääräistä menetystä kymmenen tuhannen euron sijoitussummalla.

    • Mikä on minulle sopiva allokaatio?

      Allokaatio katsotaan aina asiakaskohtaisesti asiakkaan riskinsietokyvyn ja tuottotavoitteen mukaan.

      Osakeallokaatio: perustana maiden suhteelliset markkinapainot. Hajautuksessa otetaan huomioon myös pienyhtiöiden osakkeet

      Korkoallokaatio: Laaja hajautus globaalisti kaikkiin merkittäviin sijoituskelpoisiin korkoluokkiin liikkeellelaskijan ja riskin mukaan

      Vaihtoehtoiset sijoitukset: Salkkuun voidaan sisällyttää myös vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja kuten esimerkiksi kiinteistöt, listaamattomat yritykset (private equity) tai raaka-aineet

    • Mitkä ovat varainhoidon kustannukset?

      Veloittamamme varainhoitopalkkio määräytyy sijoitettavan varallisuuden mukaan. Hintaan vaikuttaa myös asiakkaan valitsema sopimusmuoto, eli onko asiakas täyden valtakirjan asiakas vai konsultatiivinen. Omaisuudenhoitopalkkio on aina alle prosentin hoidettavasta varallisuudesta.

    • Mikä on minimisijoitus?

      Lähtökohtaisesti palvelemme varakkaita yksityissijoittajia, säätiöitä, yhdistyksiä ja tahoja, joilla on sijoitettavaa varallisuutta yli 500 000€, mutta voit toki olla yhteydessä varainhoitajiimme (+358 (0) 10 325 0500) ja kysyä lisätietoja!

    • Kuinka voin tulla asiakkaaksi?

      Voit ottaa yhteyttä sivun alalaidassa olevan yhteydenottolomakkeen kautta tai soittaa numeroon +358 (0) 10 325 0500.

    • Mistä me saamme palkkiomme?

      Veloitamme kaikki perimämme palkkiot läpinäkyvästi suoraan asiakkaalta. Olemme riippumaton toimija, emme saa palkkionpalautuksia ja hinnoissamme ei ole piilokuluja.

      Perimme asiakkailtamme omaisuudenhoitopalkkiota, joka on aina alle prosentti sijoitusvarallisuudesta vuodessa. Kaupankäyntipalkkiosta osa tuloutuu yhtiöllemme.

    • Mitä mahdollisuuksia asiakkaalla on vaikuttaa salkun sisältöön?

      Asiakas voi vaikuttaa salkkunsa sisältöön hyvin vapaasti. Jokainen salkku rakennetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti riskinsietokyky ja tuotto-odotus huomioiden, salkunhoitajien ammattitaitoa laajasti hyväksikäyttäen. Koska emme myy omia tuotteita, kuuntelemme asiakkaan toiveita hyvin tarkasti ja toteutamme sijoitussuunnitelman valitsemalla markkinoiden parhaat tuotteet usean eri rahastoyhtiön valikoimista.

      Index Varainhoidolla on mallisalkku, mutta tästä voidaan poiketa paljonkin asiakkaan allokaatiotoiveiden mukaisesti. Salkkuun voidaan ostaa myös esimerkiksi suoria osakkeita tai joukkovelkakirjoja, tai vaihtoehtoisia omaisuusluokkia esim. kiinteistöt, raaka-aineet, private equity tai kulta.

    • Mitä riippumattomuus tarkoittaa?

      Riippumattomuus tarkoittaa, ettemme myy omia tuotteita. Sijoituspäätöksiä ja tuotteiden valintaa ohjaa vain asiakkaan tarpeet, sillä myynnin taustalla ei ole tuotevalintaan liittyviä kannustimia tai neuvontaan vaikuttavia myyntipaineita.

      Uuden Mifid2 –direktiivin mukaan jokaisen sijoitusneuvojan tulee kertoa tarjoaako riippumatonta vai ei-riippumatonta sijoitusneuvontaa. Ero näillä kahdella on rahallisten palkkioiden vastaanottamisessa. Riippumaton sijoitusneuvoja saa ottaa palkkioita vastaan vain omalta asiakkaaltaan, ei-riippumaton myös muilta toimijoilta, esimerkiksi saman finanssikonsernin rahastoyhtiöltä.

    • Miten varainhoitopalvelumme toimii?

      Asetamme yhdessä tavoitteet salkulle ja valitsemme sijoitustavoitteiden mukaiset rakenteet. Salkku muodostetaan suoraan asiakkaan arvo-osuustilille käyttämällä tarkkaan valittuja ETF-rahastoja. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia mistään – hoidamme kaikki käytännön asiat arvo-osuustilin avaamisesta kaupankäyntiin sekä pankkiyhteyksiin. Kun salkku on perustettu, asiakas pääsee katsomaan sitä portaalin kautta.

      Vaikka sijoitusfilosofiamme on passiivinen, palvelumme on erittäin aktiivista. Lähetämme kuukausittain salkkuraportit ja sijoittajakirjeen, hoidamme salkun balansoinnin vastaamaan sijoitussuunnitelmaa, teemme mahdollisia sijoitus-/allokaatiomuutosehdotuksia markkinatilanteen mukaan. Jokaisella asiakkaalla on oma henkilökohtainen varainhoitaja, joka pitää aktiivisesti yhteyttä asiakkaaseen.

    • Miten hoidatte sijoituksia?

      Salkkumuutokset perustuvat ennalta määrättyihin sijoitustavoitteisiin. Vältämme turhaa kaupankäyntiä ja käymme kauppaa vain tasapainottaaksemme salkun tavoiteallokaation mukaiseksi. Tasapainottamalla pystymme pitämään salkun tuotto- ja riskiprofiilin asiakkaan tavoitteen mukaisena.

    • Kuinka nopeasti saan myytyä sijoitukset ja saan rahat pois niin halutessani?

      Myynnit voidaan toteuttaa koska tahansa pörssien ollessa auki. Myynnistä kahden pankkipäivän jälkeen varat ovat tilillä.

    • Mitä tapahtuu jos kaikki sijoittavat vain indekseihin?

      Kaikki sijoittajat eivät koskaan sijoita indekseihin tai edes seuraa indeksejä. Ja vaikka indeksisijoittamisen osuus maailman sijoitusmarkkinoista kasvaakin kohisten, edustavat indeksisijoitukset nyt ja tulevaisuudessakin vain pientä murto-osaa sijoitusmarkkinoiden kokonaisuudesta. Pelko siitä, että indeksisijoittamisen suosion kasvu johtaisi markkinoiden hinnanmuodostuksen tehottomuuteen, on aiheeton. Yhtaikaa indeksisijoittamisen suosion kasvun kanssa myös sijoitusmarkkinoiden kaupankäynnin volyymi on jatkanut kasvuaan. Markkinoiden tehokkuus näyttäisikin pikemminkin paranevan samaan aikaan indeksisijoittamisen suosion kasvaessa ja indeksisijoittaja tähtää nimenomaan markkinatehokkuuden hyödyntämiseen.

    • Mihin nyt kannattaa sijoittaa?

      Sijoitusmarkkinat hinnoittelevat tuotto-odotuksia ja riskejä kaikille julkisesti noteeratuille arvopapereille ehtymättömällä tarmolla ja jatkuvasti. Markkinoiden mukaan tuotto-odotukset ovat korkeimpia osakemarkkinoilla ja vastaavasti alhaisimpia matalariskisimmissä korkosijoituksissa. Yksittäisten sijoituskohteiden kehityksen ennustaminen ja poimiminen ei sen sijaan tuota lisäarvoa sijoittajan tuotto-odotusten kannalta ja tästä markkinoiden tehokkuudesta oleva näyttö on vakuuttavaa. Sijoittajan kannattaakin panostaa omien sijoitustavoitteidensa asettamiseen ja rakentaa sijoitussalkkunsa laajasti hajauttaen näiden tavoitteiden mukaisiksi.

    • Mikä on markkinanäkemyksemme?

      Indeksisijoittajina hyväksymme markkinoiden itsensä muodostamat tuotto-odotukset oikeiksi. Me, kuten kukaan muukaan, emme ole markkinoita viisaampia eikä meillä ole ylivertaisia kykyjä ennustaa markkinoiden kehitystä paremmin kuin markkinoilla itsellään. Paras näkemys sijoitusmarkkinoille saadaan siis markkinoiden hinnoittelusta ja indeksisijoittaja tavoittelee mahdollisen markkinatuottoa laajasti hajauttaen, kustannuksista huolehtien, läpinäkyvästi ja likvidisti.

    • Indeksit ovat korkealla, eikö nyt osakepoiminnalla pääsisi parempiin tuloksiin?

      Ei. Kaikki näyttö sijoitusmarkkinoilta osoittaa, etteivät aktiiviseen poimintaan perustuvat sijoitusstrategiat onnistu tuottamaan lisäarvoa suhteessa markkina- eli indeksituottoon. Jotta aktiivinen poiminta voisi olla tuloksekasta, tulisi markkinoilla olla väärin hinnoiteltuja arvopapereita, joiden ’oikean’ hinnoittelun vain aktiivinen poimija kykenisi ennustamaan paremmin kuin kaikki muut. Näinhän ei ole.

    INDEX VARAINHOITO

    • Milloin Index Varainhoito on perustettu?

      2013

    • Paljonko yrityksessä on työntekijöitä?

      15, joista noin puolet varainhoitajia.

    • Kuka omistaa yrityksen?

      Index Varainhoito on pääosin henkilökunnan omistama.

    • Kenelle Index Varainhoito sopii?

      Index Varainhoito sopii varakkaille yksityissijoittajille, säätiöille, yhdistyksille ja muille tahoille, joilla sijoitettavaa omaisuutta on lähtökohtaisesti yli 500 000€.

      Index Varainhoito sopii ihmiselle, jolla ei ole joko omaa kiinnostusta sijoitustoimintaa kohtaan tai joka haluaa ulkoistaa ajatteluprosessin, allokoinnin ja markkinaseurannan ammattilaisille keskittyäkseen itselle tärkeisiin asioihin.

    • Onko teillä omia rahastoja?

      Ei. Olemme riippumaton toimija ja valitsemme asiakkaillemme parhaat rahastoinstrumentit usealta eri rahastoyhtiöltä asiakkaan tarpeen mukaan.

    • Mikä Index Varainhoidon lisäarvo on?

      Index Varainhoito huolehtii asiakkaan puolesta varainhoidon joka askeleen aina arvo-osuustilin avaamisesta markkinan seuraamiseen. Asiakkaan ei tarvitse tietää markkinoiden tapahtumia, sijoitusinstrumentteja ja pohtia mitä missäkin markkinatilanteessa pitäisi tehdä – Index Varainhoidon asiantuntevat salkunhoitajat huolehtivat kaikesta, jotta asiakkaan ei tarvitse.

      Salkunhoitaja rakentaa sijoitussalkun asiakkaan toiveiden, riskisietokyvyn ja tuotto-odotuksen mukaisesti kulutehokkaista ETF-rahastoista ja pysyy tiukasti tässä sijoitussuunnitelmassa silloinkin, kun markkinatilanne on vaikea. Salkkua tasapainotetaan sijoitusstrategian mukaisesti allokaatiota muuttamalla niin, että riskiprofiili pysyy halutunlaisena.

      Salkunhoitaja on aina asiakkaan käytettävissä oli kyse salkun tilanteesta tai markkinasta. Salkunhoitaja raportoi asiakkaalle kuukausittain mitä markkinoilla ja salkussa tapahtuu ja asiakas voi keskittää energiansa markkinoista huolehtimisen sijaan oman elämänsä tärkeisiin asioihin.

      Järjestämme myös säännöllisesti markkinakatsauksia asiakkaillemme, jossa kerromme tarkemmin markkinoiden ajankohtaisista tapahtumista ja liikkeistä.

    • Miten eroatte kilpailijoista?

      Olemme riippumaton toimija (emme myy omia tuotteita).  Olemme erikoistuneita nimenomaan indeksisijoittamiseen. Palvelumme on henkilökohtainen ja ammattitaitoista ja toimintaamme ohjaa asiakkaan etu.

    • Mitä palveluita Index Varainhoito tarjoaa?

      Index Varainhoito tarjoaa täyden valtakirjan salkunhoitoa, konsultatiivista salkunhoitoa, markkina-analyysia sekä vertailevaa analyysia mahdollisten nykyisten sijoitustesi ja indeksipohjaisen ratkaisun välillä.

      Analyysipalvelut: Aktiivinen sijoitussalkku kärsii usein moninkertaisista kustannuksista indeksisijoittajan salkkuun verrattuna. Teemme kattavan kartoituksen sijoitussalkustasi ja avaamme niin suoria kuin piilossa olevia kustannuksia. Tuloksia, ja samalla myös salkkusi kehitystä vertaamme vastaavaan indeksipohjaiseen sijoitussalkkuun. Tuotamme vertailevaa analyysiä myös sijoitussuunnitelmistasi ja -strategioistasi suhteessa asettamiisi tavoitteisiin sekä indeksipohjaisiin vaihtoehtoihin.

      Välityspalvelut: Kun tarvitset kaupankäynnissä ajantasaista, markkinoiden hermolla olevaa osaamista anna meidän auttaa. Suoraan sijoittamiseen erikoistuneet meklarimme palvelevat sinua ETF:iin, osakkeisiin ja joukkolainoihin liittyvissä kysymyksissä.

      Muut palvelut: Varmistamme, että saat kaikki indeksipohjaista sijoittamistasi tukevat palvelut saman katon alta. Tarvitsetpa valuuttapalveluita, veroneuvontaa tai rahoitus- ja yrityskonsultointia, on ammattitaitoinen tiimimme valmiina auttamaan.

    • Mihin tarpeeseen Index Varainhoito on perustettu?

      Nykyinen salkunhoidon kulttuuri nojaa pitkälti tarinankerrontaan, aktiiviseen salkunhoitoon ja sankaritarinoihin, vaikka tutkitusti sijoittaminen indeksiin tuottaisi paremman lopputuloksen. Vaikka suunnitelmista voittaa markkinoiden keskituotto saakin varmasti myyvempiä tarinoita, on indeksisijoittaminen alkanut kiinnostaa myös suurta yleisöä ja trendinä onkin enenevissä määrin luotto markkinoihin aktiivisen salkunhoidon sijaan.

      Mikäli asiakas haluaa sijoittaa indekseihin, saa suurista kivijalkapankeista kehnosti riippumatonta varainhoitoa pankin omien tuotteiden käytön ollessa valitettavaan usein varainhoidon perusta. Index Varainhoito on perustettu ajatukseen, että Suomessa on tilaa yhdelle suoraselkäiselle ja riippumattomalle toimijalle aikana, jolloin indeksisijoittamisen ylivertaisuus aletaan tiedostaa entistä paremmin.

    • Mitä tapahtuisi asiakkaan varoille mikäli Index Varainhoito menisi konkurssiin?

      Ei mitään. Instrumentit on ostettu asiakkaan henkilökohtaiselle arvo-osuustilille ja ne eivät ole Index Varainhoidon taseessa.

    • Asiakastyytyväisyys

      Asiakastyytyväisyydestä kertoo Arvopaperin vuonna 2017 tekemä selvitys:

      Index Varainhoito valittiin vuonna 2017 Suomen parhaaksi varainhoitajaksi.

      ”Alkuvuonna 2017 Arvopaperi selvitti varakkaiden yksityissijoittajien kokemuksia varainhoidosta ja tyytyväisimmät asiakkaat löytyivät Index Varainhoidolta ja Taalerilta.”

      Selvityksessä ilmeni, että asiakkaat eivät tunne maksavansa varainhoidosta liikaa ja ovat tyytyväisiä saavutettuihin tuottoihin.

      Lue koko selvitys TÄSTÄ linkistä.

    Ota yhteyttä





    Haluan tilata Index Varainhoidon sijoittajakirjeen