FAQ

Indexvarainhoito ja indeksisijoittaminen

– kysymyksiä ja vastauksia

  • Miksi valita indeksisijoittaminen?

    Sijoittaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen pääluokkaan: aktiiviseen sijoittamiseen ja indeksisijoittamiseen.

    Aktiivisessa sijoittamisessa sijoituskohteiden valinta tai ostojen ja myyntien ajoittaminen perustuu uskomukseen tulevasta tuottokehityksestä. Empiiriset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että aktiivinen salkunhoito ei tuota sijoittajille lisäarvoa, vaan johtaa turhaan kaupankäyntiin ja sen myötä kohonneisiin kustannuksiin.

    Indeksisijoittamisessa tunnustetaan sijoitusmarkkinoiden tehokkuus ja mahdottomuus ennustaa niiden käyttäytymistä. Sijoitukset hajautetaan järkevästi, eikä arvailuihin parhaista tuoton lähteistä sorruta: päätökset tehdään valitun strategian ja toivotun riskitason mukaisesti indeksisijoittamisen periaatteita noudattaen. Salkunhoidon kulut ovat vain murto-osan aktiivisen sijoittamisen kuluista, ja sijoittaja saa sijoituksilleen markkinatuottoa vastaavan tuoton. Sijoitukset on hajautettu määritelmällisesti parhaalla mahdollisella tavalla, ja toiminnan läpinäkyvyys varmistaa, ettei piilotettuja kuluja pääse syntymään. Sijoittaja tietää kaiken olevan kunnossa ja hän voi keskittyä rauhassa vaikka purjehdukseen.

    Indeksisijoittamisen periaate on yksinkertainen. Sijoitusmarkkinoiden eri osa-alueiden kehitystä mitataan indeksien avulla: indeksi kertoo kunkin osa-alueen kehityksestä ilman sijoittamiseen liittyviä kustannuksia. Esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi kertoo Helsingin pörssissä noteerattujen osakkeiden keskimääräisen kurssikehityksen. Indeksisijoittaja sijoittaa markkinaindeksin mukaisesti koriin, joka on mahdollisimman tarkka kopio indeksistä. Yhdellä sijoitusinstrumentilla sijoittaja voi siis lisätä salkkuunsa kokonaisen markkinan.

  • Kenelle indeksisijoittaminen sopii?

    Indeksisijoittaminen sopii kaikille sijoittajille, jotka hakevat sijoituksilleen parasta tuottoa kustannukset minimoiden. Sijoitusmarkkinoilla lähes kaikki sijoitukset ja sijoitusstrategiat on nykyisin toteutettavissa indeksisijoituksin. Jos olet koskaan sijoittanut rahastoihin, tiedät että indeksisijoittaminen on yksinkertaisesti parempi vaihtoehto toteuttaa samat tavoitteet.

  • Kuinka indeksisijoittaminen toteutetaan?

    Ostamalla kohdeindeksin mukaiset arvopaperit indeksin mukaisin painoin. Käytännössä tämä on työlästä ja vaatii vähintäänkin kohtalaisen suurta sijoitussalkkua. Onneksi sijoitusmarkkinoilla on ollut jo pitkään tarjolla indeksirahastoja, jotka toteuttavat juuri indeksisijoittamisen perustehtävää. Pörssinoteeratut indeksiosuusrahastot eli ETF:t ovat indeksirahastojen parempi versio ja tänä päivänä kaikkien sijoittajien ulottuvilla käytännöllisesti kaikkiin sijoitustarpeisiin. Me IndexHelsingillä suosimme ensisijaisesti ETF:ien käyttöä sijoitussalkkujen raaka-aineena.

  • Mikä on ETF?

    ETF on pörssinoteerattu rahasto. Lyhenne tulee englanninkielisestä termistä Exchange Traded Fund. Suomenkielellä ETF tarkoittaa jonkin sijoitusmarkkinoiden indeksin kopiona muodostettua sijoitusrahastoa, jonka osuuksia voi ostaa ja myydä suoraan pörssissä aivan kuten osakkeitakin. Yksinkertaisesti siis ETF on pörssilistattu indeksirahasto.

    Ensimmäinen nykyaikainen ETF lanseerattiin Toronton Pörssiin jo vuonna 1990. Viimeinen kulunut vuosikymmen on ollut ETF-markkinoiden voittokulkua. Amerikkalaisilla sijoitusmarkkinoilla ETF:t ovat ottaneet jo noin kolmanneksen osuuden kaikesta rahastopohjaisesta sijoitusvarallisuudesta. Usean vuoden ajan ETF:t ovat keränneet lähes kaiken sijoittajien uudet rahastosijoitukset. Kaiken kaikkiaan maailmassa on tällä hetkellä noin 5000 eri ETF-rahastoa ja niihin sijoitetun varallisuuden määrä ylittää 2000 miljardia dollaria.

    Tekniseltä rakenteeltaan ETF on sijoitusrahasto. Se on osuudenomistajiensa omistama sijoitussalkku, joka noudattaa kaikkia samoja sääntöjä ja määräyksiä kuin mikä tahansa muukin julkinen sijoitusrahasto. ETF tarjoaakin sijoittajille kaikki sijoitusrahastojen hyvät puolet, mutta mikä tärkeintä, ETF tarjoaa huomattavan määrän olennaisia etuja suhteessa perinteiseen sijoitusrahastoon. Tärkein etu ETF:llä on se, ettei niillä ole aktiivista salkunhoitoa eikä salkunhoitajaa. ETF sijoittaa seuraamansa indeksin mukaisesti eikä tee erillisiä sijoituspäätöksiä. Tämä ominaisuus takaa sen, että ETF:ien tuotot noudattavat orjallisesti indeksien tuottoja. Sen sijaan aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen tuotot ylivoimaiselta valtaosaltaan häviävät vertailukelpoiselle indeksilleen. Aktiivisen salkunhoidon puuttuminen tarkoittaa ETF:ille myös huomattavasti alempia kustannuksia kuin tavallisille sijoitusrahastoille. Muita sijoittajille tulevia etuja ETF:issä ovat läpinäkyvyys, reaaliaikaisuus, likviditeetti ja hajautus.

    Markkinoilla tarjolla olevien ETF:ien määrä on kasvanut huimasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä sijoitusmarkkinoilla on tarjolla jo liki 4000 erilaista ETF:ää. Kauppaa ETF:illä käydään kymmenissä eri pörsseissä eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset markkinoille tulleet ETF:t olivat osakeindekseihin sidottuja rahastoja, mutta sittemmin ETF-valikoima on laajentunut kattamaan lähes kaikki sijoitusmarkkinoiden sektorit. Tänä päivänä ETF:iä on kattavasti osakemarkkinoiden lisäksi myös korkomarkkinoille, hyödykkeisiin, kiinteistösijoituksiin ja vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin. Nykyisin ETF:iä löytyy niin eri tyyleihin kuin eri toimialoihin sidottuihin indekseihin. Käytännössä lähes kaikkiin maailman arvopaperimarkkinoilla oleviin tarpeisiin löytyy ETF.

    Erilaisia ETF:iä

    Alkuperäinen ETF sijoittaa fyysisesti indeksin mukaiseen sijoituskoriin juuri indeksin mukaisilla painoilla. Näitä ETF:iä kutsutaan käteis-ETF:iksi tai suoriksi ETF:iksi. Markkinoille on sittemmin tullut myös erilaisilla sijoitusrakenteilla kohdeindeksin tuottoa seuraavia ETF:iä. Näistä käytetään nimitystä synteettiset ETF:t. Tyypillisesti synteettisen ETF:n vakuutena on sijoituskori, jonka tuotosta ETF on tehnyt tuotonvaihtosopimuksen eli swapin vastapuolen kanssa. Synteettisten ETF:ien etuina voidaan pitää äärimmäisen tarkkaa indeksin seurantaa, mutta riskipuolella niihin liittyy vastapuoliriski, mitä suorissa ETF:issä ei ole. On toki syytä tarkentaa, ettei vastapuoliriski synteettisissäkään ETF:issä saa olla sen enempää kuin tavallisessa sijoitusrahastossa. Muita ETF:ien kaltaisia tuotteita ovat ETN:t (Exchange TradedNote) sekä näiden alaryhmä ETC:t (Exchange TradedCommodity tai Certificate). ETN on rakenteeltaan pörssinoteerattu velkasitoumus eikä siis ollenkaan rahasto. Tyypillisesti näiden instrumenttien avulla päästään sijoittamaan sellaisiin sijoituskohteisiin, joihin käteissijoitus on muutoin mahdotonta, kuten raaka-aineisiin ja vaikkapa volatiliteettiin. ETN:ien osalta vastapuoliriski voi olennaisesti ylittää sen, mitä sijoitusrahastoilta edellytetään vaikkakin tyypillisesti myös ETN-sijoituksissa liikkeeseenlaskija on asettanut erillisen vakuuden vastapuoliriskin kattamiseksi.

    Muita tärkeitä ominaisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon sijoitettaessa ETF-rahastoihin, ovat tuotonmaksu, noteerausvaluutta, markkinapaikka, kaupankäyntihinnan erotus, likviditeetti ja trackingerror. Tuotonmaksun osalta kannattaa huomata, että suurin osa ETF:istä maksaa tuotto-osuutta joko kerran tai useammin vuodessa. Mikäli sijoittaja ei halua näitä osuuksia vaan haluaa mieluummin rahaston sijoittavan saamansa tuotot edelleen, kannattaa sijoitukset tehdä kasvuosuus-ETF:iin. Noteerausvaluutan osalta muut kuin euromääräiset ETF-osuudet edellyttävät valuutanvaihtoa, mutta onneksi valtaosa myös euroalueen ulkopuolisiin markkinoihin sijoittavista ETF:istä on saatavina myös euromääräisinä osuuksina. Markkinapaikkoja ETF-osuuksille ovat kaikki suurimmat kansainväliset pörssit. Eurooppalaisen sijoittajan kannalta tärkeimpiä markkinapaikkoja ovat Saksan, Ranskan ja Englannin pörssit. Suomalaiset sijoittajat pääsevät käymään kauppaa ETF-osuuksilla myös monien kotimaisten pankkiiriliikkeiden kautta ainakin keskeisimpien ETF:ien osalta. Käytäessä kauppaa ETF-osuuksilla osto- ja myyntinoteerausten eroon on syytä kiinnittää huomiota. Likvidien ja suurten ETF:ien hintaero on yleensä hyvin pieni, mutta pienemmillä ETF:illä ja epätavallisten markkinatilanteiden aikana hintaero voi venähtää suureksikin. Yleensä markkinapaikat laskevat ETF:ille niiden sijoituskorin ’todellista’ arvoa ja ennen osto- tai myyntipäätöksen tekemistä on hyvä tarkistaa todellisen koriarvon ja kaupankäyntikurssin erotus. ETF:n hyvyyttä puolestaan mitataan tracking errorilla eli ETF:n hintakehityksen erolla suhteessa kohdeindeksiinsä. Tyypillisesti ETF:t seuraavat kohdeindeksiään erittäin läheisesti ja suuri hintapoikkeama on signaali sijoittajalle siitä, että kyseiseen ETF:ään on syytä tutustua tarkemmin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

  • Onko ETF turvallinen sijoituskohde?

    Kyllä. Rakenteeltaan ETF on rahasto, aivan kuten mikä tahansa perinteinen sijoitusrahasto. Euroopassa myytävät ja markkinoitavat ETF:t noudattavat samoja rahastoja koskevia säännöksiä kuin muutkin sijoitusrahastot. Yleisesti näistä säännöksistä käytetään termiä UCITS (Undertakings for Collective Investments in Transferrable Securities). ETF on siis osuudenomistajiensa omistama sijoitusrahasto, jonka riskit liittyvät ensisijaisesti sijoituskohteiden arvonvaihteluun.

  • Miksi ETF on parempi kuin tavallinen sijoitusrahasto?

    Sijoittajan kannalta ETF tarjoaa ylivertaiset edut tavalliseen sijoitusrahastoon verrattuna. ETF on kustannuksiltaan erittäin edullinen, tavanomaisesti vain murto-osa tavallisen sijoitusrahaston kuluista. ETF-osuuksia voi ostaa ja myydä reaaliaikaisesti pörssissä ja osuuksien hinta on koko ajan tiedossa toisin kuin tavallisilla rahastoilla. ETF-rahaston sijoitussalkun sisältö noudattaa vertailuindeksin sisältöä ja on siksi tarkasti sijoittajien tiedossa. ETF-rahastoihin ei liity tavanomaisia rahastoja vaivaavaa salkunhoitajariskiä, mikä tyypillisesti muodostaa sijoittajan kalleimman kuluerän rahastosijoituksissa.

  • Mikä on synteettinen ETF?

    ETF:n tehtävä on seurata kohdeindeksiään mahdollisimman tarkasti. Tämän tehtävän suorittamiseksi on käytössä kaksi tapaa, indeksirakenteen mukainen sijoitussalkku tai synteettinen rakenne. Synteettinen sijoitusrakenne koostuu alla olevasta sijoitussalkusta ja johdannaisrakenteesta. Tällöin ETF:n omistama sijoitussalkku ei koostu kohdeindeksinsä mukaisista sijoituksista vaan indeksin seuraaminen perustuu johdannaisrakenteen avulla toteutettuun tuottoon. Sijoittajan kannalta synteettinen rakenne ei sinänsä vaikuta odotettuun tuottoon tai riskitasoon. Merkitystä synteettisellä rakenteella voi olla silloin, jos johdannaisrakenteen vastapuolena oleva taho ajautuisi maksukyvyttömäksi ja synteettinen rakenne purkautuisi. Tällöin sijoittaja omistaisi osuuden ETF:n vakuuskorista, joka on tyypillisesti matalariskinen korkosalkku, mutta joka sinänsä ei vastaa ETF:n kohdeindeksin mukaista sijoitussalkkua.

Ota yhteyttä





Haluan tilata Index Varainhoidon sijoittajakirjeen