Blogi: Korot kääntyvät laskuun

Korot kääntyvät laskuun 

 

Tarkennus heti alkuun lienee paikallaan. Otsikossa ei ole painovirhettä. Ja koska ei ole, selitykset lienevät tarpeen.

Menneellä viikolla pörssien rauhaiselo järkkyi ja kurssit ropisivat useampia prosentteja parissa päivässä. Yhtäkkiselle kurssipudotukselle täytyy tietysti löytyä hyvä ja riittävän painava selitys. Taloustoimittajat löysivätkin syyllisen, se oli korkojen nousu. Äkkiseltään selitys tuntuu loogiselta. Korkojen noustessa tuottovaatimus muita sijoituskohteita, kuten osakkeita, kohtaan nousee. Lähemmässä tarkastelussa sen sijaan korkojen nousu kurssilaskun selittäjänä ei ole niinkään yksiselitteistä.

Korot ovat markkinoilla nousseet jo varsin pitkään. Maailmanlaajuisesti korkojen pohjanoteeraukset tehtiin kesällä 2016, siis yli kaksi vuotta sitten. Siitä lähtien korot ovat kauttaaltaan nousseet. Tuskallisen hitaasti ja poukkoillen, mutta nousseet kumminkin. Yhdysvalloissa korkojen nousu on ollut muita päämarkkinoita ripeämpää ja keskuspankkikin on kiristänyt korkoruuviaan jo moneen otteeseen. Mutta miksi pörssit laskivat juuri 11. lokakuuta? Korot eivät sinä päivänä markkinoilla edes nousseet eikä mitään mainittavaa korkojen nousua ollut edeltävinäkään päivinä.

Korkojen nousu lokakuun kurssipudotuksen taustalla voi olla yksi mahdollinen selittäjä, mutta ei suinkaan mitenkään varma syyllinen. Todennäköisimmin osakekurssien laskulle on useampia selityksiä ja äkillisen pudotuksen ajoitukselle juuri tiettyyn ajankohtaan ei löydy yhtään hyvää selitystä. Sijoittajien kannattaisikin pohtia mahdollisia kurssilaskun taustatekijöitä hieman laajemmasta perspektiivistä.

Talouskasvu on länsimaissa viime vuosina ollut suotuisaa ja Yhdysvalloissa kasvu on ollut vielä tänäkin vuonna jopa kiihtyvää. Talouden resurssit alkavat olla täyskäytössä ja joustovaraa tulevalle kasvulle on entistä vähemmän. Parhaiten resurssien niukkuus näkyy työmarkkinoilla. Amerikkalainen työttömyys on vähäisintä 50 vuoteen, Saksassa työttömyys on alimmillaan 40 vuoteen. Ja mikäli kasvun odotetaan jatkuvan, ainoa jäljellä oleva joustava asia ovat palkat. Palkkojen nousu puolestaan takaa inflaation kiihtymisen ja sen seurauksena korot tuppaavat nousemaan.

Edellä kuvattua inflaatiovaaraa torjuakseen keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaansa. Se on yksinkertaisesti keskuspankkien päätehtävä, hintavakaudesta huolehtiminen. Ja niinpä Yhdysvaltain keskuspankki on systemaattisesti nostanut korkojaan ja Euroopan keskuspankkikin on jo ennakoinut oman korkolinjansa jatkossa kiristyvän. Keskuspankkien toimet luonnollisesti heijastuvat markkinakorkoihin, ainakin lyhyempiä korkoja nostavasti.

Korkojen nostoakin merkittävämpää saattaa olla keskuspankkien löysäkätisen rahan kylvämisen päättyminen. Yhdysvalloissa keskuspankki pienentää tasettaan eli kerää rahaa pois markkinoilta. Euroopassa puolestaan keskuspankki on jo vähentänyt rahanmäärää kasvattavaa politiikkaansa ja ilmoittanut lopettavansa tämän ’määrällisen elvyttämisen’ kokonaan tulevan talven aikana. Niinpä rahan määrän vähetessä on markkinatalouden lain mukaista, että rahan hinta eli korko nousee.

Mikä vaikutus kireillä työmarkkinoilla, rahan määrän supistumisella ja lopulta kohoavilla koroilla on talouden näkymiin? Talouskasvu tulee hidastumaan. Ja talouskasvun hidastuessa huomaamme, ettei taantumakaan ole kovin kaukana. Talouskasvu koostuu lopulta työpanoksen määrästä ja tuottavuuden kasvusta. Täystyöllisyystilanteessa työpanos voi kasvaa enää hyvin rajallisesti. Tuottavuus puolestaan paranee hyvin vakaasti ajan oloon eikä tuottavuuden kasvussa yleensä nähdä mitään äkkiloikkia. Niinpä talouskasvu tulee jatkossa jäämään paljon hitaammaksi kuin viime vuosina on nähty.

Korkojen nousu kuristaa talouskasvua monella tavalla. Investointien kannattavuus heikkenee, kulutusinto laantuu ja koko talouden velkavipu laimenee. Keskuspankit ovatkin yleensä herkkiä sille, ettei korkoja nosteta vahingossa ’liian paljon’. Mutta sitä, milloin kamelin selkä katkeaa, on liki mahdotonta etukäteen ennustaa. Joko Amerikassa korkoja on nostettu riittävästi? Kestääkö euroalueen hauras rakennelma lainkaan korkojen nousua? Ainakin markkinoilta saadun signaalin mukaan sietokyky kovasti korkeampia korkoja kohtaan voi olla heikko.

Edellä esitetyn korkokehikon ja talousnäkymien suurkuvan seurauksena maailman pörssien näkymiä himmentää yhtiöiden tuloskehityksen heikkeneminen. Talouskasvun hidastuminen jatkossa alentaa odotuksia yhtiöiden tuloksille keskimäärin. Ja juuri nyt tuo tulosennusteiden lasku voi muodostua poikkeuksellisen jyrkäksi. Erityisesti amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tulokset ovat kasvaneet alkuvuonna huimasti jo aiempien hyvien tulosten päälle. Talouskasvu on kiihtynyt alkuvuonna toteutettujen veroleikkausten myötä ja toisaalta yritysverojen alennus on suoraan kasvattanut yhtiöiden tulosrivejä. Tämä vaikutus valitettavasti hiipuu ensi vuoden aikana yhtä nopeasti kuin se syntyikin. Samalla vaara talouden krapulasta kasvaa. Markkinoilla odotetaankin yhtiöiden tuloskasvun hiipuvan nykyiseltä yli 20 %:n tasoltaan alle 5 %:iin ensi vuoden puolella. Tästä ennusteesta ei sitten olekaan kuin askel miinusmerkkisiin kasvulukuihin, jos talouskehitys osoittautuu heikommaksi.

Ja sitten takaisin otsikkoon. Korot ovat jo nousseet jonkin aikaa ja selvimmin ovat nousseet dollarikorot. Inflaatiopaineiden kasautuminen nostanee korkoja edelleenkin, mutta keskuspankkien vastatoimien seurauksena nykyinen noususuhdanne saattaa päättyä yllättävän nopeasti. Ja taantumauhan kasvaessa korot tuppaavat laskemaan. Aluksi pidemmät korot inflaatiouhan väistyessä ja lopulta myös lyhyet korot keskuspankkien palatessa elvyttävälle uralle. Korot kääntyvät laskuun.

 

Hyvää sijoitussyksyä toivottaen, 

 

Esko Immonen 

Toimitusjohtaja 

Index Varainhoito